Tammikuussa saan maksettua loput velat pois. Vain asuntolaina ja veromätkyt enää jäljellä. Rupean keräämään rahaa tuleviin veromätkyihin. Melkein heti velkojen maksun jälkeen, yrityksessä jossa työskentelen, vapautuu tehtävä jota olen jo pitkään tavoitellut ja siihen valmistautunut. Tehtävän saaminen tietäisi ylennystä, lisää vastuuta ja palkkaa, mutta myös muuttoa toiselle paikkakunnalle. Päätös on todella vaikea, koska joutuisin elämään eri kaupungissa kuin lapseni ja tyttöystäväni. Päätän kuitenkin hakea paikkaa.
Seuraavien viikkojen aikana käyn haastattelussa ja piinalliselta tuntuvien muutaman päivän odotuksen jälkeen saan tiedon, että minut on valittu tehtävään! Uusi työ alkaa 3:n viikon päästä tiedosta. Ennen uuden työn aloitusta minun pitää miettiä mitä teen omistusasunnolleni, mistä saan uuden asunnon, viettää 1 viikko kertausharjoituksissa ja kouluttaa seuraajani vanhassa työpaikassa. Tekemistä siis riittää.
Päätän laittaa omistusasuntoni vuokralle ja tehdä hieman pintaremonttia vuokralaisia varten. Löydän vuokrayksiön uudesta kaupungista ja vuokralaiset löytyvät nopeasti omistusasuntoon. Kun viimeisetkin tavarat on muutettu ja omistusasunto on remontoitu, menee seuraavat kuukaudet uuden tehtävän opettelussa. Valitettavasti muutosta ja remontista aiheutuu yllättäviä kuluja. Panostan kaiken energiani uuteen työhön ja talouden seuranta unohtuu. Ostan auton, jotta saan haettua lapseni edellisestä kaupungista joka toinen viikonloppu. Sorrun ostamaan kallista elektroniikkaa luotolla, koska "nythän minulla on varaa kun sain palkankorotuksenkin".
Verottaja muistuttaa olemassaolostaan lähettämällä 2'100€:n veromätkyt. Havahdun tilanteeseen: Vuoden aikana minulle on tullut n. 14'000€ lisää velkaa ja muuta maksettavaa. Rupean taas seuraamaan talouttani tekemällä itselleni budjetin. Lisäksi aloitan taas blogien lukemisen.
Eräänä sunnuntaina, pari viikkoa sitten, käytin koko päivän miettimällä elämäni suuntaa ja asioita joita haluaisin saavuttaa. Tavoitteita on yllättävän vaikea keksiä. Päätän kuitenkin että jatkossa keskityn täysillä oman hyvinvointini parantamiseen. Työ on tärkeää edelleen, mutta sitä ei pitkään jaksa jos oma hyvinvointi ei ole kunnossa. Oman hyvinvointini olen jakanut neljään osaan: henkinen, fyysinen, taloudellinen hyvinvointi sekä iloa ja rentoutusta tuovat asiat.
Vuodelle 2017 asettamissani tavoitteissa pääsin hyvin pitkälle, mutta keskittymisen herpaannuttua otin takapakkia. Vuosi ei ole vielä ohi, joten jatkan siitä mihin jäin.
Alkutilanne on nyt karkeasti kartoitettu. Seuraavissa osissa tulen keskittymään nykytilanteeseen, tavoitteisiini ja tavoitteiden toteuttamiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti